Pikku-Thaimaa

Viime lokakuussa olimme lenkillä. Kävimme keskustelua marraskuun alkuun suunnitellusta Barcelonan matkasta. Venkoilin, valittelin ja vääntelin matkalle lähtöä. Lopulta mieheni päätyi kysymään, että onko tää taas tätä, perinteinen "ei sittenkään lähdetä mihinkään", jonka järjestän aina ennen jokaista matkaa.

No. Peruimme Barcelonan matkaliput ja lähdimme mökille Mäntsälään.

En pidä matkustamisesta. Tai siis pidän tai ainakin luulen pitäväni, mutta aikuisten oikeasti teen mieluummin muita asioita, kun lähden vieraisiin maihin ja kaupunkeihin "rentoutumaan". Poikkeuksena ovat paikat, joissa voin tavata ystäviäni, tyhjentää matkalaukkuni jonkun vierashuoneeseen, istua pitkillä illallisilla ja tulla miellyttävään hiprakkaan nostalgiasta, hyvien ihmisten seurasta ja paikallisista juomista.

Oma teoriani on, että vaihto-oppilasvuoteni on pilannut minut. Minusta ei kasvanut kunnon turistia, mielessäni muutan aina johonkin asumaan. Reppumatkailu-urani jäi lyhyeksi, vaihdoin sen äitiyteen, heti kun kehtasin. Ja nyt, lomalla haluan rentoutua. Haluan olla aikaansaamaton, vaipua eteerisen runollisiin mielentiloihin ja jättää hiukset pesemättä. Se onnistuu kotona tai mökillä. Kerran olin mökillä yksin pari päivää. Totesin, että vielä pari, ja olisin taantunut puhekyvyttömäksi erakoksi, joka ei vaihda vaatteitaan ja syö kissojen kanssa samoja eineksiä, koska ne voi nauttia kätevästi lämmittämättä suoraan pussista.

Matkoilla sen sijaan pitää olla hereillä koko ajan: mistä taksi, ruokaa tai bussi? Vuokrataanko fillarit ja miten tohvelit vaihdetaan ryokanissa? Mitä maksaa, kauan kestää, riittääkö kameran muistikortti ja onko me lähetetty postikortit?

Se, että en itse pidä matkustelusta, ei estä minua kadehtimasta muiden matkoja. Tämä on paradoksi, johon törmäsin, kun joululomalla to-del-la moni oli Thaimaassa. Todella todella moni.

Onkos tullut loma, työn keskelle? 

Kirjoittelin syksyn korvilla väsymyksen ja jaksamisen anatomiasta. Siedän huonosti väsymystä, nälkää tai kylmää. Osan asioista voi hoitaa pitämällä ylälaatikossaan appelsiineja ja riisikakkuja tai pukeutumalla nilkkapituiseen untuvatakkiin elokuusta toukokuuhun. Väsymys on vähän toinen juttu. Järjellä ymmärrän, että joku painaa apinan raivolla vuoden ympäri ja sitten lähtee kuukaudeksi Thaimaahan, upottaa varpaat hiekkaan ja imee auringosta voimaa. Minulla se ei toimi.

Olen joutunut ratkaisemaan asian hieman toisella tavalla. Joskus kauan sitten puhuin lahnapäivistä. Nimitys on kovin kuvaava; ensin maataan yhdellä kyljellä, sitten toisella. Mutta litteenä ja lötkönä. Nykyään en ole niin paljon pitkälläni, ja olen jalostanut rentoutumisreseptiäni. Tavoitteena on luoda viikonoloppuun Pikku-Thaimaa, tila jossa pää tyhjenee, kroppa rentoutuu ja mihin voi mielessään palata, kun on vähemmän rentoa.

Toimintaloma

Perjantaisin on pyhä uintiaamu. Viides perättäinen 5.30 herätys ei tuntunut enää missään, koska tiesin, että edessä oli kolmen päivän Pikku-Thaimaa. Lomalla pitää olla tekemistä, joten uin puolikkaan ja menin bonuksena vesijumppaan. Parasta lomassa on lorviminen hyvässä seurassa. Istuimme aamiaisella riittävän pitkään, jotta pääsin kiinni siihen illuusioon, missä aika on loputonta ja kuuluu kaikki minulle. On ylellisyyttä, että ei tarvitse katsoa kelloa.

Paitsi sitten, kun on hoito. Lomallahan kaikki käyvät hoidoissa. Siksi olin varannut itselleni puolentoista tunnin urheiluhierojan. Okei, räntäinen Pasila, johon eksyin etsiessäni hierojaa, ei ollut ihan sama kuin Thaimaa, mutta lopputulos oli.

"Ei ihme, että pyörryttää", kaveri sanoi kokeillessaan niskalihaksiani. Puolentoista tunnin päästä olo oli sitä luokkaa, että ainoa terve ratkaisu oli kellahtaa kotona päiväunille.

Siitä olikin kätevää jatkaa iltaa lepäilyllä, pötköttelyllä ja loikoilulla.

Ostosloma

Lomalla shoppaillaan. En ole noin vuoteen ostanut juuri mitään. Pitkä lista asioita on siirtynyt uusittavien listalle. Perjantain lomapäivästä notkistuneena, siirryin lauantaina kaupungille. Ja hei! Ale ei ollutkaan ohi. Ja hei! Jos löytää uuden kappaleen lempiuimapuvustaan, oikeassa koossa ja 70% alennuksessa, niin voi sanoa jo onnen suosineen.

Illalla kotona oli hauska tunnelma, kun materiasta huumaantunut äiti ja elämäntapaoppaita vaihtoehtomessuilta myymästä tullut poika kohtasivat. Toinen oli henkistynyt ja toinen vaan hengästynyt. Totesin, että päivä ostoksilla oli tuonut elämääni mukavan annoksen mind emptynessiä ja poika taas oli täyttänyt mielensä kaikella, mitä sinne mahtuu.

Söimme lauantaiana talvisen tuhtia vuohenjuustotomaattipastaa. Tomaattien päälle kaadetaan kermaa ja se on ihan ok, jos on sitä ennen ulkoillut pari tuntia pakkasessa. Mutta oli se ihan ok ilman ulkoiluakin.

Rantaloma  

Kotona pyörii kirjoja, joita olen ajatellut lukevani sitten joskus... kun olen lomalla. Viikonloppuna yksin kotona kävin sisäistä keskustelua. Sen sijaan, että kysyin, menennäänkö rannalle, kysyn luetaanko vähän? Rannalla olo ja kirjassa olo näyttävät erilaisilta, mutta lopputulos on sama. Päästän mieleni valumaan sanoihin, kieleen ja toisen ihmisen ajatuksiin kuin kahlaisin lämpimään kirkkaaseen veteen.

Tassuun sattui Eat Pray Love. Olen nähnyt leffan ja katsonut kirjailijan, Elizabeth Gilbertin, TED-talks -puheen. Lomapäivinä kaipaa juuri tälläista lukemista. Jotain kevyttä, joka samalla työntää ajatuksia liikkeeseen. Lukiessa henkilökohtainen muuttuu yleiseksi ja yleinen yksityiseksi. On kiva olla Italiassa syömässä, kun ei tarvitse poistua omasta sängystään. Sivuilla kirjailijan läpielämä kriisi kevenee, kun tosielämässä se taisi olla aika painava. Kun sivu kääntyy, voi tuntea lukemisen lämmön. Vähän kuin ottaisi aurinkoa.

Herkutteluloma

Lomalla herkutellaan, enkä nyt listaa tähän kaikkea, mitä olen syönyt vuohenjuustopastan lisäksi. Mutta mukana on ollut paljon hiilihydraatteja, joista osa on ollut tosi nopeita. Illalla saan kylään vanhempani, ja pidämme pienet blinikekkerit. Lomalla on hyvä saada vaihtelua riisikakkuihin ja appelsiineihin.

Siirryn mielessäni vähitellen arkeen. Alan hamuta imuria kaapista ja järjestää keittiötä kokkailukuntoon. Kolmessa päivässä on mahdollista matkustaa arjesta niin kauas, että tuntuu hyvältä tulla taas kotiin.

Maalis-huhtikuun vaihteeseen on jo ostettu lentoliput. Ystäväperhe on palannut Barcelonaan, ja on sopiva hetki rämäyttää vuodesohva auki, laittaa kattilat höyryämään ja korkata viini. En pidä matkustelusta, mutta ystävien vuoksi vaihdan lomapaikaksi Vallilan sijaan Barcelonan.

Kerran yksissä bileissä juotiin vähän samppanjaa, ja päädyin ostamaan lentoliput Floridaan, ystävän ystävän luokse.