Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raappana. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raappana. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Palatsit palasiks

"Pidätkö sä itsenäisestä opiskelusta?" Kävimme keittiön pöydän ääressä iltakeskustelua, jonka tarkoitus ainakin itselleni on bondata mukuloiden kanssa. Yleensä keskustelu menee näin: "Miten päivä?". "Ihan hyvin, meillä oli tanssia/matikankoe/kokous toimistuksessa".

Keskustelu jatkuu yleisistä bondaustarpeista riippuen. Tämän keskustelun alla olin ollut monta päivää missä lie kursseilla, yökylillä ja potkimassa ilmaan, joten yritin olla läsnä ja päädyimme keskustelemaan oppimisesta ja opiskelusta linssipadan syömisen ajan.

Minä ite ja mustikkapiirakka

Pidän oikeastaan kaikesta, mikä alkaa sanalla itsenäinen. Tämän elämäni merkittävimpiä opetuksia on ollut oppia toimimaan toisten ihmisten kanssa ja heidän ehdoillaan. Mutta pohjimmiltani, luontaisesti dusailisin kaikki asiat yksin ja omalla tavallani

Ystäväni L, jonka kanssa kävin peruskoulua, jaksaa muistuttaa muutaman kerran vuodessa köksän tunnista, jolloin teimme ryhmässä mustikkapiirakkaa. Koska olin vasta 13 ja kykenemätön työskentelmään kenekään muun kanssa, tein piirakan tietenkin yksin.

Kun piirakka otettiin uunista, pohja oli jännän vihertävä ja limainen. Vaikka olinkin Erinomainen Mustikkapiirakkaleipuri, niin tästä piirakasta olin jättänyt vehnäjauhon pois ihan itse.

Monien käännynnäisten ja parannuksen tehneiden tavoin minusta on kehittynyt erittäin hyvä työskentelemään ryhmässä ja työparina. Olen vuosien varrella jopa parantunut auktoriteettivammoistani, ja sielua on tullut tutkittua sen verran, että tunnistan kyllä mitä vahvuuksia tarvitsen toisilta ihmisiltä, kun ne itseltä puuttuvat.

Mutta oppiminen, Oi! oppiminen

Nykyään en mene enää asiakkaan luona kipsiin, kun menen kipsiin: "En osaa heti sanoa tähän mitään. Tää on sellainen asia, että mun täytyy vähän miettiä."

Minulla on oma tapani oppia. Itseoppia. Koska minun täytyy vähän miettiä. Minulle opetetaan sisältöjä, mutta koska opetustapa ei aina vastaa omaa oppimisen tapaani, keräilen tiedon- ja taidonmuruset mukaani ja mietin niitä itse.

Minulla on taito purkaa sisällöt osiinsa ja muodostaa niistä taas kokonaisuuksia. Osaan analysoida ja mallintaa. Mutta, jos joku toinen on mallintanut sisällön eri tavalla, voin olla aika pihalla sen mallin kanssa, vaikka sisältö olisi käsitettävä. Palatsit palasiks ja uusi malli, niin sitten opin.

Ja poikani kysymys, pidänkö itsenäisestä opiskelusta lykkäsi minut muistamaan, miksi minusta tuli alunperin opettaja. Pura ja rakenna -opiskelumetodini myötä minun on helppo avata tietoja ja taitoja. Osaan auttaa muita ihmisiä purkamaan ja kokoamaan omia kokonaisuuksiaan.



Kesällä 2009 veneilimme veljeni veneellä. Aurinko paistoi ja koko matka luukutettiin suomi reggaeta. Sillä sekunnilla, kun ajattelin sanaa paloitella, alkoi päässäni soida Raappanan biisi:  

"Maasta maahan ja maassa maan tavalla,

saarelt saareen mä sukellan pinnan alla,

palatsilt palatsilmää mä pistän palatsit palasiks

ja moni muukin tekis samalla kaavalla."

Kesää 2013 odotellessa.